Tässä blogissa
Hetki, joka jää mieleen
Kyse on muustakin kuin hiljaisuudesta ja avarasta maisemasta. Lappiin palaaminen tuntuu sisäiseltä kotiinpaluulta.
Eräänä iltapäivänä valo tuntui lähes pysähtyneen. Oksilla lepäsi paksu lumikerros. Kävelin yksin metsässä ja kuulin vain askelten narskeen sekä kaukaa kuuluvan närhen äänen.
Sitten tapahtui jotakin, mitä olin usein etsinyt mutta harvoin löytänyt: mikään ei vaatinut huomiotani. Ei sovittua menoa, ei painetta. Vain tämä hetki. Pysähdyin, laskin käteni koivun rungolle ja suljin silmäni. Tilaa oli hengittää, niin sisällä kuin ympärillä. Siksi palaamme tänne.
Mikä saa meidät palaamaan?
Kyse ei ole vain järvestä, maisemasta tai rauhasta. Täällä tunnemme, että saamme olla omia itsejämme. Huomaamme valon ja ympäristön sen sijaan, että seuraisimme kelloa tai miettisimme, mitä pitäisi saada aikaan.
Vieraat kertovat joskus: ”En ole pitkään aikaan nukkunut näin syvästi”, tai: ”En tiennyt, että lumessa voi olla näin monta väriä.”
Saunapuiden pilkkominen, lintujen tarkkailu jäätyneen järven rannalla ja lämpimissä löylyissä istuminen antavat päivälle yksinkertaisen tarkoituksen. Hetket ovat pieniä, mutta meille tärkeitä.
Meidän paikkamme pysähtyä
Kun arki tuntuu liian täydeltä, kaipaamme paikkaa, joka vaatii vähemmän. Meille Lappi on juuri sellainen: oma rauha ja tilaa olla.
MökkiElämykset ja lähiseutuBlogi
