Poronhoito ja eläinten hyvinvointi Etelä-Lapissa

Tässä blogissa

Porot ovat osa toimeentuloa

Vapaana liikkuvilla poroilla on omistaja. Etelä-Lapin ja Ranuan poronhoito liittyy paikallisten perheiden elämään, työhön ja sukupolvelta toiselle siirtyvään tietoon. Suomessa poronhoitoa harjoittavat sekä saamelaiset että muut suomalaiset. Ranuan porotilaa ei pidä automaattisesti esitellä saamelaiskulttuurina.

Poronhoito tuo toimeentuloa ja pitää yhteyttä eläinten, laidunten ja vuodenaikojen välillä. Matkailu on joillekin tiloille lisäelinkeino, ei koko poronhoidon tarkoitus.

Poron oma rytmi

Porot liikkuvat laumoissa metsissä, soilla ja tuntureilla. Ravinto vaihtelee vuodenajan mukaan. Talvella maajäkälä ja muu saatavilla oleva ravinto ovat tärkeitä, mutta jääkerros voi estää kaivamisen. Tällöin lisäruokinnalla voi olla suuri merkitys.

Porot reagoivat lähestymiseen, ääniin ja koiriin. Älä mene niiden perään, ruoki omin päin tai yritä ottaa lähikuvaa koskettamalla. Porolla on myös pitkä historia veto- ja kuljetuseläimenä; matkailukäyttöä arvioidaan nykyisten hoito- ja työolojen perusteella, ei väittämällä kaikkea vetotyötä uudeksi keksinnöksi.

Vastuullisen vierailun tuntomerkit

• Rauhallinen vastaanotto ja selkeät ohjeet vieraille.
• Avoimet vastaukset hoidosta, ruokinnasta ja työmäärästä.
• Eläimille lepoa, vettä, ravintoa ja sopivat elinolot.
• Sään ja yksilöllisen kunnon huomioiva ohjelma.
• Mahdollisuus tarkkailla ilman jatkuvaa koskettamista tai kuvaustilanteisiin pakottamista.

Pieni ryhmä voi helpottaa rauhallista kohtaamista, mutta pelkkä yrityksen koko ei todista hyvinvoinnin tasoa. Kysy käytännöistä ja anna eläintenhoitajalle tilaa tehdä päätökset.

Pikkuahon porotila Saariharjulla

Suosittelemme tutustumaan Pikkuahon porotilan ajankohtaisiin vierailuvaihtoehtoihin. Vierailu sovitaan etukäteen. Tilalla voi kuulla porojen elämästä, ruokinnasta ja vuodenkierrosta suoraan niiden hoitajilta. Ruokintaan osallistutaan vain tilan ohjeella.

Varmista varauksen yhteydessä ohjelma, kesto, ryhmäkoko ja mahdollinen ajelu. Kaikkien ei tarvitse osallistua rekiajeluun: jo rauhallinen tilavierailu voi olla kiinnostava kokemus.

Miten ajoporo koulutetaan?

Työhön valitaan sopivia yksilöitä, jotka totutetaan vähitellen ihmisiin, varusteisiin ja kulkemiseen. Koulutus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Tarkka aloitusikä ja työmäärä riippuvat eläimestä sekä tilan käytännöistä, eivät yhdestä kaikille sopivasta aikataulusta.

Talvikauden työeläimiä voidaan pitää lähempänä tilaa ruokinnan ja hoidon järjestämiseksi. Kysy myös kesälaidunnuksesta ja siitä, miten eläinten kuntoa seurataan. Odottaminen valjaissa, melu ja toistuva työ voivat kuormittaa, joten lepo ja eläinten vaihto ovat olennaisia.

Koulutus ja eläintenhoito käytännössä

Totuttelu etenee rauhallisesti riimusta ja ihmisen läheisyydestä valjaisiin ja lyhyisiin harjoituksiin. Luottamus hoitajaan on tärkeää ennen vaativampaa työtä. Usean talven harjoittelu ei silti tee jokaisesta porosta sopivaa ajoporoksi.

Osa uroksista kastroidaan poronhoidossa. Tämä kuuluu eläintenhoidon ammattilaisten vastuulle, eikä matkailijan pidä päätellä pelkästä toimenpiteestä koko tilan hyvinvoinnin tasoa. Lapin yliopiston poronhoitoa koskeva tutkimus käsittelee käytäntöä ja ajoporojen koulutusta.

Kysy, miten talvikauden tarhaus, ruokinta, liikkuminen ja kesälaidunnus järjestetään. Lisäruokinta voi sisältää jäkälää, heinää ja poroille sopivaa rehua; ruokinta suunnitellaan eläinten tarpeiden mukaan, eikä vieras anna omia eväitään.

Työvuorot ja palautuminen

Pyydä tilaa kertomaan retkien päivittäisestä määrästä, lepoajoista ja eläinten vaihtamisesta. Myös asiakkaiden odottaminen valjaissa on osa työpäivää. Melu, toistuvat lähdöt ja raskas lumi voivat lisätä kuormitusta. Rauhallinen käsittely ja eläinkohtainen arvio ovat tärkeämpiä kuin pelkkä retken kilometrimäärä.

Matkailueläinten hyvinvointia käsitteleviin aineistoihin voi tutustua Lapin korkeakoulujen hankesivulla. Yleistä ohjetta ei pidä tulkita merkiksi siitä, että jokainen yritys olisi sertifioitu samalla tavalla.

Kohtaaminen ilman rekiajelua

Tilavierailu, hoitajan ohjaama ruokinta tai lauman tarkkailu etäältä voi sopia sinulle paremmin kuin ajelu. Ranuan, Saariharjun ja Simojärven ympäristössä liikkuvat porot eivät ole kutsu lähestyä: anna niille kulkutilaa ja pidä koira hallinnassa. Suosi sopimuksen mukaan toteutettua vierailua, kun haluat kuulla eläimistä ja poronhoitajan arjesta.

Ilmasto ja yhteinen vastuu

Vaihteleva talvisää, laidunalueiden muutokset ja lisäruokinnan kulut haastavat poronhoitoa. Vierailija voi tukea paikallista työtä ostamalla palvelun harkiten ja noudattamalla ohjeita. Porot eivät ole pelkkä kuva-aihe vaan jonkun hoitamia eläimiä ja osa alueen elämää.

Katso myös porovierailun käytännön tiedot.