Lintujen tarkkailua Ranualla, Simojärvellä ja Koirajärvellä

Lintujen tarkkailua Lapissa

Metsät, suot ja järvet tekevät Ranuan seudusta kiinnostavan lintujen tarkkailuun. Simojärven ja Koirajärven ympäristössä erilaisiin elinympäristöihin voi tutustua rauhassa ilman kiirettä nähtävyydeltä toiselle.

Suomen lajiluetteloon kuuluu paikkalintuja, pesiviä muuttolintuja, läpimuuttajia ja harvinaisuuksia. Suomessa havaittu laji ei siis välttämättä kuulu järvemme tavalliseen linnustoon. Tarkista tuoreet havainnot, jos matkustat tietyn lajin vuoksi.

Elinympäristöjen merkitys

• Boreaalinen havumetsä tarjoaa metsälinnuille ravinto- ja pesimäpaikkoja.
• Suot ja kosteikot ovat tärkeitä kahlaajille ja muille kosteikkolinnuille.
• Järvenrannat, saaret ja ruovikot tarjoavat vesilinnuille erilaisia elinpaikkoja.
• Pohjoisempana tunturikoivikot ja tundraympäristöt ylläpitävät lajeja, joita ei tavallisesti odoteta Ranuan seudulta.

Keväällä ja alkukesällä yhdistyvät muutto, soidin ja pesintä. Ajankohta vaihtelee sijainnin, sään ja lajin mukaan.

Simojärvi

Noin 90 km²:n järvellä on saaria, rantakasvillisuutta ja ympäröiviä soita. Tarkkaile vesilintuja avovedessä, kahlaajia sopivilla rannoilla ja petolintuja taivaalla. Telkkä, uivelo, uikut, sääksi ja merikotka ovat hyödyllisiä lajeja opeteltavaksi laajempaa Suomen lintumatkaa suunniteltaessa; havaintoja ei voi luvata.

Koirajärvi

Pienempää ja syrjäistä järveämme ympäröivät kosteat metsät, koivikot ja suoympäristöt. Tarkkaile etäältä ja kuuntele ääniä. Taivaanvuohi, muut kahlaajat ja rantakasvillisuuden linnut kuuluvat näiden elinympäristöjen kiinnostaviin ryhmiin. Alueellisessa listassa mainittu laji ei automaattisesti pesi talon vieressä.

Muita kiinnostavia ryhmiä

Lapinsirkku, riekko ja sinirinta liittyvät erilaisiin pohjoisen avoimiin alueisiin, koivikoihin ja kosteikkoihin. Viirupöllö ja lapinpöllö tarvitsevat sopivaa metsäympäristöä, eikä niitä voi luvata nähtäviksi. Tunturipöllö on erityinen havainto, ei Ranuan talven vakionähtävyys.

Laajemman aluevalikoimamme petolintuihin kuuluvat sääksi, merikotka, maakotka ja ampuhaukka. Tunnistustaito ja sopiva elinympäristö auttavat enemmän kuin pitkä lajilista yksin.

Kahlaajien tunnistamista

Lista auttaa Suomen ja Lapin kahlaajien tunnistamisessa. Lajien pesimäalueet ja muutto vaihtelevat; kyse ei ole Simojärven tai Koirajärven varmistetusta pesimälajistosta.

Laji	Tieteellinen nimi
Taivaanvuohi	Gallinago gallinago
Mustapyrstökuiri	Limosa limosa
Punakuiri	Limosa lapponica
Liro	Tringa glareola
Metsäviklo	Tringa ochropus
Rantasipi	Actitis hypoleucos
Punajalkaviklo	Tringa totanus
Valkoviklo	Tringa nebularia
Lampiviklo	Tringa stagnatilis
Kapustarinta	Pluvialis apricaria
Tundrakurmitsa	Pluvialis squatarola
Lapinsirri	Calidris temminckii
Pikkusirri	Calidris minuta
Mustaviklo	Tringa erythropus
Suosirri	Calidris alpina

Milloin kannattaa tulla?

• Maalis–huhtikuu: kevään ensimmäistä aktiivisuutta ja palaavia muuttajia olosuhteiden mukaan.
• Huhti–toukokuu: kevätmuuttoa, kuten joutsenia, kurkia ja kahlaajia.
• Touko–kesäkuu: pesimäaika; anna linnuille ja pesille runsaasti tilaa.
• Heinä–elokuu: nuoria lintuja ja ensimmäisiä syysmuuttajia.
• Loka–helmikuu: rauhallisempaa tarkkailua, metsien paikkalintuja ja vaihtelevia talvivieraita.

Suunnittelu ja lisätiedot

BirdLife Suomi tarjoaa laji- ja havaintotietoa. Suomen Lajitietokeskus auttaa nimistön ja levinneisyyden kanssa. Movebank sisältää seurantahankkeita, ja Finnaturen kaltaiset erikoisoppaat voivat neuvoa sopivissa retkissä. Oulun lähellä sijaitseva Liminganlahti sopii erilliseksi kosteikkoretkeksi.

BirdLife Suomi · Suomen Lajitietokeskus · Movebank · Finnature